Ba

Tapahtumamarkkinoinnin mahdollisuuksia – kohtaamisia ja hiljaista tietoa jaetussa tilassa

Silloin tällöin näkee markkinointia kiteytettävän toiminnoksi, joka ikään kuin katsoo ikkunasta ulos markkinointiympäristöön.

Sen katsantotapa on siis tutkia kohteita olematta varsinaisesti aktiivinen tiedon vastaanottaja.

Tapahtumissa yrityksillä on erittäin hyvät mahdollisuudet päästä vaikuttamaan läsnäolijoiden mielikuviin ja ajatuksiin markkinointiviestintäkanavan erilaisilla menetelmillä. Tapahtuman henkilökohtaisuus ja asetelma, jossa läsnä on vain tapahtuman järjestäjän kyseiseen tilaisuuteen kutsumia henkilöitä, antaisi mahdollisuuden myös tapahtumien laaja-alaisempaan hyödyntämiseen. Erilaiset nykyisin käytettävät ryhmätyömenetelmät ja vieraiden odotukset uusista menetelmistä ja tavoista toimia eivät silti aina kohtaa toisiaan. Riskinä on silloin toteuttaa tapahtumissa jopa erikoisuuden tavoitteluun meneviä ohjelmaosioita sisällöllisen rikkauden kustannuksella. Yrityksissä olisi hyvä pohtia millaisilla osallistavilla keinoilla tapahtumista voisi saada vielä enemmän irti ja miten käyttäjillä olevaa hiljaista tietoa saataisiin tehokkaammin yrityksen hyötykäyttöön. Tärkeä näkökulma on myös tapahtumavieraan syvempi sitouttaminen järjestävään yritykseen.

Tapahtuma on hyvä tilaisuus kerätä käyttäjätietoa yrityksen tarpeisiin, mutta se antaa lisäksi mahdollisuuden vieraiden eli tässä kohtaa käyttäjien ja yrityksen väliseen suoraan suunnittelutilanteeseen. Käyttäjän kokema arvo tapahtumasta ja yrityksestä moninkertaistuu, kun hän huomaa olevansa yrityk­sen silmissä aidosti kiinnostava. Tämä puolestaan johtaa parempaan asiakasuskollisuuteen tai sitoutuneempaan henkilöstöön. Se tarjoaa myös yritykselle käyttäjätiedon laajetessa mahdollisuuden tarjota entistä enemmän käyttäjien tarpeisiin kohdistettuja tuotteita ja palveluita. On epärealistista olettaa pelkästään isäntien henkilökohtaisten keskusteluiden, varsinkaan vierasmäärältään isoissa tapahtumissa, riittävän tarvittavan tiedon keräämiseen ja sen tallentamiseen. Usein näille keskusteluille on aikaa vain seminaarien tauolla tai iltaohjelman aikana, jolloin tilanne on muuttanut luonnettaan.

Tapahtumissa nähdään myös selkeästi japanilaisen filosofi Nishidan luoman Ba-käsitteen elementtejä. Kirjallisuudessa mm. Mehto sekä Nonaka ja Konno käsittelevät Ba:ta termillä ”jaettu tila” tai ”paikka”, jossa voidaan tuottaa yksilöllisesti ja yhteisöllisesti uutta tietoa. Ba voi olla tilana fyysinen, mentaalinen tai virtuaalinen tai näiden yhdistelmä. Se luo hiljaisen tiedon kehyksen, jossa sijaitsee aika ja paikka, ja jossa tieto voidaan jakaa Ba:ssa olevien kesken. Tapahtumissa on läsnä paljon käyttäjiä, joilla on vastaavasti paljon hiljaista tietoa tapahtuman järjestäjäyritystä kiinnostavista aiheista. Tapahtumat voidaan nähdä ”jaettuna tilana”, jossa paikalla ovat käyttäjät (tapahtumavieraat) sekä tutkijat (isännät) valmiina vastaanottamaan ja jakamaan tietoa. Kun tilanne osataan hyödyntää oikein, on sekä isäntäyrityksellä että vierailla mahdollisuus kokea ennen näkemätön hyöty yhteisestä kohtaamisesta. Mm. draamamenetelmien avulla hiljainen tieto muutetaan näkyväksi esityksien ja kommenttien avulla. Menetelmän edetessä koetaan asioiden yhdistäminen luoden uutta tietoa ja jo itse tilaisuudessa alkaa uuden tiedon muuttuminen hiljaiseksi tiedoksi.

Kuvassa on kuvattu tätä tiedon muuttumista ja merkityksen luomista. Sisäistäminen jatkuu edelleen tapahtuman jälkeen ja sitä kautta yksilön toimintatavat muuttuvat uuden tiedon antamien impulssien suuntaan. Laajemmassa mittakaavassa tässä voidaan erottaa hermeneuttisen kehän toteutuminen, jossa tieto, toiminta ja teoriat johtavat uuteen tietoon ja sen tulkintaan, joka taasen johtaa edelleen uuteen toimintaan. Mukanaolijoiden tieto ja ymmärtämys kasvaa sekä muuttuu.

Kirjoittanut
Pirjo Kivistö
POINT Production / Karisma Konseptit